'Korkeempi kaiku'

Kävin eilen Helsingissä, jossa julkistettiin Korkeempi kaiku. Sanan magiaa ja puheen poetiikkaa (toim. Seppo Knuuttila ja Ulla Piela, SKS, Helsinki, 404 s.). Iloitsen tästä kirjasta, joka sitovasti todistaa sanan mahdin hyvässä ja pahassa. Minua voi joku pitää jäävinä kehumaan opusta, jonka yhtenä kirjoittajana olen (Vladimir Uljanov, latinisti ja Rooman tsaari), mutta otan oikeudekseni sanoa, että kaikki kirjan tekstit ovat yhtä lukuunottamatta joko hyviä tai vallan erinomaisia. Menisin niinkin pitkälle, että sanoisin retoriikan & poetiikan vasta nyt (2009) lyöneen tämän opuksen avulla läpi Suomessa (jota on mainittu vaitiolon & mitäänsanomattomuuden paratiisiksi tai helvetiksi).

Kun lähdin eilisaamuna Tampereella kävelemään kohti rautatieasemaa, filosofi Lauri Mehtonen tuli vastaan. Hän sanoi minun menevän väärään suuntaan; olihan taas yksi akateeminen työpäivä alkamassa. Huomautin meneväni itse teossa työmatkalle ottaakseni vastaan Korkeemman kaiun, joka muun ohella todistaa Leninin toisesta tulemisesta. Lauri sanoi minulle hymyillen: "Sinä olet viimeinen leninisti!"

Kaari Utrion ehdotus

Kaari Utrio ehdotti, että 70-vuotta täyttävät lajitoverit saisivat itsemurhapillerin. Voidaanko hänen ehdotustaan pitää eettisenä tai jopa eettisempänä kuin itse teko, siis 70-vuotiaan itsemurha, jota Utrio suosittelee? Vastaus riippuu siitä, katsotaanko Utrion ehdotus luovaksi, innovatiiviseksi ja heuristiseksi vai ei. Nämä kolme konsulttisanaa tarkoittavat muuten samaa, toisin kuin "Das Man" luulee. En viitsi jauhaa tätä liian trendikästä aihetta sen pidempään. Totean sentään pari, kolme asiaa: naapuripöydästä kuulemani inhan mutta loogisen kommentin mukaan Utrio pääsisi eettisyyden korkeimmalle tasolle vain siinä tapauksessa, että hän itse näyttäisi esimerkkiä; on oikeastaan vastuutonta, suorastaan raukkamaista ehdottaa, suositella toisille tai vaatia toisilta sellaista, mihin ei itse kykene, impotentiaa, sanoisivat vanhat roomalaiset. Mielestäni Utrio on tehnyt todella mauttoman ja moraalittoman ehdotuksen. Mille se itsemurhapilleri maistuisi? Karvaaltako vai makealta? Olisiko useampikin makuvaihtoehto tarjolla näin moniarvoisuuden eli pluralismin aikakaudella? Saako sen pillerin ilmaiseksi vai joutuuko siitä maksamaan käynti- tai pikemminkin lähtömaksun sekä yleisellä että yksityisellä puolella? Joko lainsäätäjä on pannut toimeksi? Jokohan moni 70-vuotias tai vanhempi tai peräti nuorempi on Utrion motivoimana päättänyt "eettisesti" päivänsä tai järjestelee asioitaan viimeisen tekonsa, viimeisen eksistentiaalisen valintansa aattona? Lieneekö Utrio lukenut eksistentialisti Camus'ta?

Jos Utrio on tarkoittanut ehdotuksensa vitsiksi, hän on ainakin näillä näkymin totaalisesti epäonnistunut. Mutta jos Utrio innoittaa tuhannet ja taas tuhannet seniorit poistumaan muonavahvuudesta Tuonen tuville, hänestä tulee vielä suurempi kansainvälinen kuuluisuus, kuin hän vielä nyt on.

Kunnia-asia

Tuomiojan Berlusconi-lausunto on kunniaksi tälle aiemmin pahoin suomettuneelle maalle. Tuomioja sanoi Berlusconin olevan häpeäksi Euroopalle, minkä seurauksena Italian ja Suomen välit uhkaavasti kiristyivät. Jos olisin ajattelematon, niin minäkin sanoisin, että Berlusconi on häpeäksi koko maanosalle, ellei koko maailmalle. Mutta sellaista en ole koskaan sanonut enkä aio koskaan sanoa. On kaunista, ettei iske ketään vyön alle, vaikka arkkifilosofit Aristoteles ja Vladimir Uljanov olivat päinvastaista mieltä. Vladimir Uljanov omaksui Aristoteleeltä sen käsityksen, että on miehekästä ja jaloa kostaa viholliselle raskaimman mukaan.

"Onneksi sana on vapaa"

Mitä tulee tähän Berlusconi-tempaukseen, sopii hyvin alleviivata, korostaa ja tähdentää, luulisin, ettei sananvapaus ole Berlusconin sen kummemmin kuin Tuomiojankaan puolella kadonnut. Toisella puolella se on kaventunut. Jos joku suomalainen välttämättä haluaa, blogissaan tai muualla, kritisoida jotakuta ulkomaalaista julkeaa hahmoa, hänen on syytä (tai ainakin hän voi) kaiken varalta toimia anonymiteetin suojissa, kielestä viis. Suomikin kelpaa. Tarkoitan sekä maata että kieltä.

Kun Suomea kehuta retostellaan vapaaksi maaksi, syyllistytään ns. lause-eufemismiin. Blogisensoritkin ovat lähteneet joukolla liikkeelle. Sananvapaus on muuallakin kriisiytynyt. Tarkoitan esim. työpaikkoja. Ellei sitten valitse matalaa profiilia ja hiljaisuutta, pitää puhua tärkeistä asioista kieli keskellä suuta. Ilahduttavaa, että blogeja luetaan, mutta taidanpa itse ajaa alas tämän toimintani, jotta en tahtomattani loukkaisi jotakuta yliherkkää sielua tai vajaamielistä mutta pahantahtoista lajitoveria. Tylyjäkin kommentteja olen saanut. Ja onpa joskus uhkailtukin. Jätän nämä muille ja rupean kirjoittamaan Aikalaiseen ja Helsingin Sanomien verkkoon ja paperimuotoiseen Aamulehteen, ellei pari, kolme hyvää ihmistä pyydä, tai jopa rukoile minua jatkamaan näitä juttuja tässä, kaiketi pimenevässä Blogistaniassa. En tosin odota kenenkään reagoivan. Se siitä.

"Tämä on vapaa maa"

En edelleenkään usko tohtori Halla-ahon tarkoittaneen kaikkia sanomisiaan otettaviksi kirjaimellisesti, siis eksoteerisesti. Mielestäni hän oli vain tehnyt humanistille kuuluvia (ja vireyttä ylläpitäviä) retorisia harjoituksia Laurentius Vallan tapaan. Samalla Halla-aho lienee, tahtoen tai tahtomattaan, antanut kuultavan äänen taikka peilattavat "Face-Book"- kasvot kansan syville, ei välttämättä kovinkaan pimeille riveille.

Sananvapaudesta ja vallasta tässä on kysymys. Kyllä minä sen ymmärrän, että Halla-ahon erinäisiä blogitekstejä voi joku, tai monikin, pitää hyvän maun vastaisina, jopa loukkaavina, mutta en itse näkisi hänen ansaitsevan langettavaa tuomiota meneillään olevassa oikeusjutussa (prosessissa). Mutta jos Halla-aho sellaisen sattuisi saamaan, se varmistaisi hänelle paikan sensuurin historiassa ja Kleion, historian muusan temppelissä.

Moniko blogi on päässyt sensorien kynsiin? Tuntemattomat verbalistit, siis toisin kuin mainetta niittänyt humanistitohtori, jatkavat ruokotonta toimintaansa kaikessa rauhassa. - Netti vilisee todella ruokottomia kirjoituksia ja kuvia. Miten niistä meinataan hankkiutua eroon?

Mitä Kleioon (siis historiaan) muutoin tulee, niin kirjailija Alexandre Dumas'ta syytettiin Kleion eli historian raiskaamisesta romaaneissaan. Dumas huomautti, että sen hän oli tieten tehnytkin mutta projektista (prosessista) oli sentään siinnyt kaunis lapsi.

Hyvä Suomi!

Muistatteko karpaasit, ne tosi miehet, jotka hiihtivät sinivalkoisilla hangilla kotomaassa ja muualla? Pyhä juliste esitti Mika Myllylän kansallisena ikonina tarpomassa kainaloitaan myöten suossa (jonka reunaan hän oli trendikkäästi parkeerannut autonsa). Aivan Finlandia-hymnin hengessä meikäläiset hiihtomestarit näyttivät maailmalle taivaan merkit. Onni kuitenkin petti lopulta. Lahdessa anno 2001 heitä kärysi koko tiimi kiellettyjen aineiden käytöstä. Joku - en muista kuka - oli joskus objektiivisesti todennut aamukahvissaan "oudon sivumaun" (mistä moralistit päättelivät, että kunkin pitää keittää hermeettisessä tilassaan kahvinsa itse; kukaan muu ei saa päästä väliin; se kuulemma takaa rehellisyyden). Otan osaa.

Mitä monet suomalaiset tekivät silloin, tekevät jotkut muut nyt. Nyt lennätetään tietoa, että meille geopoliittisesti niin läheiset venäläiset Julia Tshepalova, Jevgeni Dementjev ja Nina Risina ovat jääneet kiinni epo-hormonin käytöstä. Voi, miksi tämä kova kolmikko meni hiihtämään meikäläisten perässä, siis sinivalkoisilla hangilla? Miksi heidän piti ekshibitoida suomalaista sisua ja luottaa Boethiuksen lailla sokeasti Rouva Fortunaan eli konsultteihin? Otan osaa, mutta sehän ei mitään auta.

Tohtori Jussi Halla-aho

Jotkut tuntuvat pettyneen, kun Halla-aho on osoittanut valtaan päästyään ilmeistä passiivisuutta. Nyt tarvitaan kärsivällisyyttä. Kärsivällisyys, patientia, on hyve. Ei kannata jäädä kärsimään. Pitää vakaasti uskoa, että tohtori Halla-aho kerää voimia ja valmistelee uutta hyökkäystä.